Kotiäitiyden viimeisillä hetkillä

Tämän päivän kohokohta oli käynti Kannelmäen Kaari - ostoskeskuksessa. Kyllä, se voi hyvinkin olla kotiäidin päivän kohokohta; ostoskeskuksessa käyminen. Rahatilanteen ollessa normaalin kotiäidin tasolla, ei ostoksia kovin paljon tullut tehtyä, mutta ostoksia tärkeämpi oli se tunti kodin ulkopuolella, neljän seinän ulkopuolella, aikuisten ihmisten keskuudessa. Tokaluokkalaisen esikoisen mielestä Tiger'ssä (Tiimarin tapainen sälä-kauppa) olisi voinut viettää puoli päivää tutkien ihmeellisiä esineitä ja suunnitelleen miten käyttää kirpputorilla tienaamansa taskurahat.

Nuorimmat lapset ollessa flunssaisia ei tänään ulkoiltu eikä esimerkiksi normaaliin keskiviikkoiseen tapaan tavattu tuttuja äitejä lapsineen leikkipuiston perhekahvilassa. Sosiaalisen kanssakäymisen niukkuus näkyy minussa heti yhdenkin päivän jälkeen. Rakastan kotiäitiyttä, rakastan lasteni kanssa hengailua kaikinpuolin, mutta lisäksi tarvitsen päivittäin edes niitä hiekkalaatikko-kavereitani, eli tuttuja mammoja läheisestä leikkipuistosta. Tarvitsen aikuista seuraa, tarvitsen päivittäin saada jutella (edes virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa) aikuisen ihmisen kanssa, ihmisen kanssa, jonka kanssa ei tarvitse käyttää lyhyitä, yksinkertaisia lauseita ja toistaa niitä teletappejen tavoin uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja...
Leikkipuiston hiekkalaatikon reunalla voidaan hyvin puhua ihan mistä vaan. Puolituttujen ja uusien tuttujen kanssa toki pysytään yleensä aika turvallisella maaperällä, puhuen lasten kehityksestä, kakasta ja imetyksestä, ja onhan nekin vertaistuelliset keskustelut tärkeitä ja usein terapeuttisia. Kunhan ei osu kohdalle juttukaveriksi se supermamma, jonka lapsi oppi kävelemään viisi kuukautta vanhana, puhumaan kolmea kieltä sujuvasti puoli vuotiaana ja osasi kertolaskuja kuin vettä vaan kaksivuotiaana ja, joka pitää kaikkia kertakäyttöisiä vaippoja ja muoviastioita/leluja käyttäviä hirviömutseina -hän kun osuu kohdalle pitää olla tarkkana, että kaikenlaiset suodattimet ovat päällä ja reitti on selvä yhdestä korvasta läpi toiseen.
Leikkipuiston hiekkalaatikon reunalla voi hyvin aamupäivisinkin saada jopa älyllisen keskustelun maailman poliittisesta tilanteesta aikaiseksi, tai saada vertaistuki terapiaa esimerkiksi sen viime
viikkoisen kohtaamisen jälkeen supermamman kanssa. Hiekkalaatikon reunalla saa sekä hyviä, että huonoja neuvoja kaikkeen (halusit tai et).
Olen nauttinut täysillä kotiäitiydestäni, tämä on ollut ihana vaihe elämässäni, mutta odotan innolla uusia tuulia. Tulen muistamaan nämä vuodet lämmöllä, katkonaiset yöt ovat varmasti asia, jonka aika kultaa.